Kirkko
Isojoki on kuulunut Lapväärtin kanssa Närpiön suurseurakuntaan,
josta Lapväärtti erosi v.1594. Isojoki jäi Lapväärtin yhteyteen aina
vuoteen 1855 saakka, milloin se erotettiin omaksi seurakunnaksi
keisarin käskykirjeellä.
Isojoelta oli pitkä matka Läpväärtin kirkkoon, joten
paikkakuntalaiset
tunsivat tarvetta rakentaa oman kirkon. Kirkon rakentamisella on oma
erikoislaatuinen historiansa. Kirkko aiottiin rakentaa ensin
Vanhaankylään ja sitten nykyisen kirkon paikalle. Mutta pitäjän
silloinen mahtimies Luukas Svartti halusi kirkon nykyisen vanhan
hautausmaan paikalle, missä on nykyään Alceniuksen sukuhautakappeli
ja Isojokilainen sukuhauta.
Luukas lupautui rakentamaan huoneen
tasakertaan saakka. Muut eivät uskoneet lupausta, mutta Luukas meni
miehineen ja hevosineen metsään, haki hirret ja ajoi ne
rakennuspaikalle. Tämän jälkeen alkoivat muutkin auttaa, kun
huomasivat, että tosi on kysymyksessä. Kirkko oli vain 10 metriä
nykyistä lyhyempi ja sen alla oli viinikellari. Saarnahuone
vihittiin v. 1733. Kirkkoa kutsuttiin vuosikymmenet Luukkaan
kirkoksi.
Kun kirkko alkoi rapistua 1820-luvulla, kirkon ystävät olivat
huolissaan miten käy, jos uutta kirkkoa ei saada. Monien kokousten
jälkeen v.1826 päätettiin rakentaa uusi kirkko.(kuvia
kirkosta) Piirustukset
tilattiin Carl Ludvig Engeliltä. Rakennustyöt aloitettiin v.1829.
Rakennusmestariksi palkattiin kuulu kirkonrakentaja Erik Kuorikoski.
Kukin joutui varojensa mukaan osallistumaan tähän suureen työhön.
Aivan köyhät, sairaat ja vanhat vapautettiin velvollisuudesta.
Kirkko valmistui v. 1833.
Nykyisen kirkon kellotapulin ovat rakentaneet Karl ja Mats Hannus.
Kellotapulissa on kaksi kelloa, joista suurempi on hankittu v.1765
ja pienempi v.1756. Isojokelainen Ananias Andersson on tehnyt tapulin
seinällä olevan vaivaispojan.(kuva
vaivaispojasta)
Kirkon alttaritaulu on
tuntemattoman taiteilijan maalaama. Kirkon yläosaa kiertävät kauniit
maalaukset vanha ja uusi virsi, kirkastusvuorella ja Ylkä tulee. Ne
ovat taiteilija Urho Lehtisen maalaamat. Vanha virsitaulu ja
saarnatuolin kauniit kattokoristeet on tehty 1800-luvun
loppupuolella ja ovat Ananias Anderssonin tekemät. Kirkkoon on
uusittu 21-äänikertaiset urut. Työn teki v.1970 urkurakentaja Veikko
Virtanen. Kirkkotekstiilit on saatu lahjoituksina.
Lähetyskynttelikön ovat lahjoittaneet Sley:n Kärjenkosken ja
Vesijärven osastot ja sen on valmistanut Isojokilainen Olavi
Harju-Villamo.
Istuinpaikkoja kirkossa on 900.
Kirkkomaalla on kaksi sodissa
kaatuneiden muistomerkkiä, joista ensimmäinen on v.1918 kaatuneiden
muistomerkki, merkissä on 15:n kaatuneen nimet. Toinen merkki on
vuosilta 1939-1944, jolloin kaatui 168 seurakuntalaista.
Muistomerkki paljastettiin 1954 ja sen on Kankaanpääläisen
taiteilijan Kauko Räikkeen luoma.(Kuvat
muistomerkeistä)
Seurakuntatalo sijaitsee kirkon
tien toisella puolella. Talolle mahtuu n. 150 henkeä.
Seurakunnalla on leirikeskus
kangasjärvellä nimeltään Suviranta. Se rakennettiin v. 1991. Se
palvelee erilaisissa leireissä mm. rippikoululeirit pidetään siellä.
Myös syntymäpäiviä ja muita perhejuhlia on vietetty
leirikeskuksessa.
|
